Terveisiä aurinkoisesta ja kuumasta Miamista. Matka tänne sujui aivan suunnitelmien mukaan. Lennot lähtivät ajkallaan ja matkatavarat tulivat jokaisen ek:n meidän mukanamme. Ensimmäinen etappi oli HKI - JFK, New York, ihanalla Finnairin koneella. Emme saaneet ihan vierekkäisiä paikkoja koska kone oli aivan täynnä ja ajattelin että miten saan kahdeksan ja puoli tuntia kulumaan ilman että on ketään juttukaveria. No problem kiitos Finnairin viihdejärjestelmän. Love and other drugs, Napapiirin sankarit, Black Swan ja sudoku.., aika kului ihan siivillä.. heh, heh.. Tosin ensimmäisessä leffassa harrastettiin aika paljon seksiä ja viimeisessä sitten taasen itsetyydytystä ja vähän girl-on-girl actionia, mukavaa seurattavaa lentokoneympäristössä. Selkä oli aikasen jumissa kaikesta istumisesta ja jonnin verran ilmavaivoja pyöri masussa mutta muuten lento meni oikein mallikkaasti.

JFK:lla meillä oli ruhtinaallisesti puolitoista tuntia aikaa vaihtaa konetta. Saatiin onneksi Finnairin punaiset fast forward läpyskät joilla päästiin turvatarkastuksessa jonon ohi. Tosin edessä oli pari rasta-tyyppiä joilla tarkastus kesti aivan älyttömän kauan. Kaveri tyhjensi taskusta kaikkea ruuveistä ja pulteista lähtien hihnalle ennen kuin pääsi läpi..Ja kultaakin taisi olla. Oltiin varttia ennen boarding aikaa lähtöportilla. Ehdittiin toki ottaamaan yhdet kylmät oluet siinä.

American Airlines JFK - Miami piti alunperin kestää kolme ja puoli tuntia mutta kesti loppujen lopuksi tunnin vähemmän. Sehän sopi. Kyllä tuli finskiä ikävä kun ahtauduttiin koneeseen. Kone oli aika vanha ja kyllä henkilökunnallakin parasta ennen päivämäärä läheni uhkaavasti. Meidän ympärillä oli joku ranskalainen ryhmä teinejä joten meno oli koneen takaosassa välillä vähän levotonta. Taidettiin siellä jossain vaiheessa testata sytkärin toimivuuttakin kun koneeseen levisi sellainen palaneen käry. Pojat on poikia.

Siinä kuuden aikoihin (yhdeltä Suomen aikaan) alkoi ensimmäistä kertaa väsyttämään. Onneksi kohta laskeuduttiin Miamiin joten tuli taas vähän tekemistä. Matkalaukkuja saatiin odottaa ikuisuus ja siinä meinasi vähän pinna palaa. Lisäksi en ymmärrä miksi ihmisten pitää mennä aivan hihnan viereen odottamaan niitä omia laukkujaan?? Niin että vähän taaempana olevat eivät näe mitään. Nimimerkillä 160 sentistä ei kauheasti kuikuilla olkapäiden yli.

Seuraavaksi matka jatkui keltaisella jenkkitaksilla. Kuski oli yötäkin mustempi ja puhui jotain aivan käsittämätöntä kieltä puhelimeensa (iPhone) melkein koko matkan ajan. Istuimme nätisti kaikki kolme takapenkillä joten välillä tuntui että perä saattoi vähän antaa periksi. Hotelli löytyi helposti ja oli kerrankin aivan samannäköinen kuin kuvissakin. Ei sitten ollut huoneessa kahta erillistä huonetta joten nukumme kaikki kolme samassa huoneessa. Tosin eilen olimme sen verran väsyneitä että muiden tuhina ei kauheasti haitannut. Ja korvatulpat oli varmuuden vuoksi käytössä.

Kävimme vielä pienellä iltakävelyllä ja syömässä iltapalaa hotellista parin korttelin päässä olevassa ravintolassa. Nukkumaan puoli kahdentoista aikaa eli valveilla tuli oltua melkein 24 tuntia putkeen. Sanomattakin on selvää että nukkumatti tuli heti.